Syksy tuli ja tuo uusia tuulia mukanaan. Perjantaina oli tarkotus koulu alottaa, mutta tuon lakon vuoksi se alkaaki vasta maanantaina. Lauantaina meille tulee poikakisu vauvva. Lokakuussa lähetään miehekkeenkans laivalle viettämään meidän kaks vuotis päivää. 

Pikkasen kyllä jänskättää tuo koulun alotus, ja onkos sielä sitten muita tyttöjä ku minä ja oonko ainoo suomalainen, toisaalta ei kyllä haittaa mitään vaikka olisin molempia koska oppimaanhan minä vaan meen ja koulu ei kestä ku sen 9kk josta puol vuotta on työharjotteluu. Kerkeen siis käydä vielä yhen ammatin ennen kuin täytän 30, jeij!

Vietettiin eilen tyttöjen iltaa ja yksi kaverestani on vasta eronnut, Mietin siinä sitten että tuntuu kuin suurinosa kavereista eroaa. Mietin sitten sitäkin että luovuttaako he nopeesti vai mikä on? Kyllähän meki miehenkans riidellään mutta me osataan myös sopia ja puhua asioista, me itseasiassa puhutaan ihan kaikesta. Parisuhteet perustuu kuitenkin rehellisyyteen ja puhumiseen. Syksy on itselläni semmosta aikaa kun tekee mieli painautua toisen kylkeen, se tuo jotenkin turvaa ja lämmikettä pimeneviin ja kylmeneviin öihin. 

Viime syksynä mursin jalkapöytäni, olin kuus viikkoa saikulla ja jalkapöytä ei ole vieläkään luutunu kunnolla. Sitä alkaa heti särkemään jos oon huonossa asennossa tai seison kauan. Viime kevään sitä särki lähes joka yö kun seisomatyötä tein ja tulen tässä vielä tekemäänkin. Lääkärini sanoi että jos säryistä tulee kovat niin sitten ei muuta kun leikkaukseen ja siitä saa hienot puoli vuotta sairaslomaa. Josta tulikin mieleen tämä voimaan tuleva lakimuutos, eli kivun kanssa pitää vaan elää. 

Mää en hirveemmin oo mikään kynttilä ihminen, enkä oikein mikään tunnelma ihminenkään. Mulla on kotona lähes aina valot päällä vaikka ulkona ois valosaakin. Kerran ollaan miehenkans syöty kotona kynttiläillallinen, seki tais olla viime syksynä, meidän vuosipäivänä. Kaks vuotta sitte syksyllä, alkaa oleen näitä aikoja kun matkustin ekaa kertaa Tampereelta Vantaalle tapaamaan tuota miestä, oltiin aikasemmin tavattu mutta jestas että se oli jännittävää. 

-Henna